GTK:n järviparitutkimus tukee Vapon omien mittausten tuloksia
Geologian tutkimuskeskus julkaisi laajan pari järvitutkimuksen, jolla selvitettiin, onko turvetuotannolla merkittäviä vaikutuksia järvien pohjasedimenttien kertymiseen. Tutkimuksessa verrattiin 30 turvetuotannon vaikutusalueella sijaitsevan järven pohjasedimenttien kertymää sellaisiin järviin, joiden alueella ei ole turvetuotantoa. Tutkimus tehtiin kaikuluotaamalla ja mittaamalla vuoden 1986 Tsernobylin onnettomuuden jälkeen järvien pohjiin kertynyttä sedimenttiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella ihmistoiminta on muuttanut sedimenttien koostumusta laajasti. Turvetuotannon vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty erottamaan muista tekijöistä sedimentin koostumuksen tai kertymänopeuksien osalta.
Muiden maankäyttömuotojen tavoin turvetuotanto kuormittaa vesistöjä. Turvetuotanto järvien valuma-alueella ei kuitenkaan aiheuta järvien pohjiin nopeasti kertyviä metrien paksuisia orgaanisia sedimenttejä, kuten ei muukaan maankäyttö näytä tekevän. Sedimentin koostumuksen ja kertymien muutokset ja erot tutkituissa järvissä heijastelevat erilaisia alueellisia yleismuuttujia, maankäytön muutoksia sekä globaaleja ilmasto- ja ympäristömuutoksia.
Kohdejärvissä eli järvissä, joiden valuma-alueella on turvetuotantoa vuoden 1986 cecium piikki oli keskimäärin 6,1 cm syvyydessä (vaihteluväli 3–15 cm), kun se vertailujärvissä oli keskimäärin 7,1 cm (vaihteluväli 3–17 cm). Kummassakaan järviryhmässä ei esiintynyt kuin muutaman senttimetrin paksuisia sedimenttikertymiä vuoden 1986 jälkeen.
Tutkimus on julkaistu vertaisarvioituna artikkelina Geosciences-julkaisusarjassa ”Sedimentation Patterns of Multiple Finnish Lakes Reveal the Main Environmental Stressors and the Role of Peat Extraction in Lake Sedimentation”, linkki julkaisuun.
Vapo Oy:n Chief Supply Chain and Sustainability Officer Petri Järvisen mukaan GTK:n monivuotisen tutkimuksen lopputulos osoittaa kiistatta sen, että väitteet turvetuotannon massiivisista vaikutuksista lähistöjen vesistöihin ovat olleet vailla perusteita. ”On erittäin hyvä, että asia on tutkittu kattavasti ja nyt keskustelua voidaan jatkaa tutkitun tiedon pohjalta”, Järvinen sanoo.
Järvisen mukaan Vapo Oy:n Suomen toiminnan vesistöjen kiintoainekuorma on pienentynyt kymmenessä vuodessa 63 prosenttia. (3 656 tonnia vuonna 2008 ja 1 340 tonnia vuonna 2019. ”Tavoitteenamme on saavuttaa 75 prosentin pienentyminen vuoden 2008 tasosta vuoteen 2025 mennessä”, Järvinen sanoo. Vapon kaikki turvetuotantoalueet ovat varustettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella (BAT) vesienkäsittelytekniikalla.
Lisätietoja: Petri Järvinen, Chief Supply Chain and Sustainability Officer, Vapo Oy puh. 050 482 4071
GTK:n tiedote 20.8.2020: Uutta tietoa järviemme pohjista: miten turvetuotanto vaikuttaa alapuolisten vesistöjen pohjakerrostumiin
Vapo-konsernin Yritysvastuuraportti: https://www.vapo.com/filebank/7261-Vapo-konsernin_Yritysvastuuraportti_2019.pdf
